HUOM! Mirka on ylläpidossa, tamman omille sivuille tästä
| NIMI: Sannin Mirka "Mirka" VH-53700 | SYNTYNYT: 18.11.2009, 4v 19.02.2009 |
| ROTU, SKP: Suomenhevonen, tamma | KASVATTAJA: Cecilié Stud |
| SÄKÄ, VÄRI: 155cm, punarautias | OMISTAJA: Sallis |
| PAINOTUS: Kouluratsastus | KOULUTUS: KO: Vaativa B, RE: 110cm |
Mirka on yleensä hoitaessa rento ja rauhallinen, seurallinen ja mukava. Tamma nauttii kaikesta huomiosta mitä itselleen saa, oli kyseessä sitten rapsuttelu tai erittäin pitkä harjaushetki. Tamma jaksaa seistä paikoillaan vaikka tunnista toiseen, eikä aiheuta minkäänlaisia ongelmia. Erittäin helppohoitoinen siis! Näin siis hyvinä päivinä. Kun paha päivä yllättää, luokittelisi varmaan suurin osa ihmisistä Mirkan luonnevikaiseksi hirviöksi. Tamma vastaanottaa lähistöllä liikkuvat ihmiset hampaat irvessä, korvat kuin liimattuna niskaa pitkin ja esittäen vahvan mielipiteensä siitä, kuinka syvältä kaikki tänään on. Mirkaa voikin verrata lähinnä naisiin heidän pahimpina päivinään, tosin naiset eivät useimmiten esittele hampaitaan tai potki seiniä.. Näinä päivinä kannattaakin myötäillä ja välttää kaikenlaista kontaktia Mirkan kanssa, sillä vaikka se ei käy yhteenkään ihmiseen kiinni, ei sen kiukuttelu ainakaan piristä päivää. Jokainen tallilainen voi kuitenkin huokaista helpotuksesta, sillä Mirkalla näitä erittäin pahoja päiviä on vain harvoin.
Laumassa Mirka ei ole mikään pomottaja. Tamma kuuluu lähinnä siihen massaväestöön, joka pysyttelee kaukana kahakoista ja on mieluummin omissa oloissaan. Mirkan puolesta muut voivat tapella keskenään sydämensä kyllyydestä, kunhan tamma itse saa syödä rauhassa ja olla Bethin rapsuteltavana. Mirkan aktiivisuus tarhassa on kovin vähäistä; tamma lähinnä syö ja nukkuu, syö lisää ja rapsuttelee kavereitaan. Ihmisten tullessa lähistölle siirtyy Mirkakin tarhan kauimmaisesta nurkasta portille rapsuteltavaksi, ja tamman pyydystäminen tarhasta on varsin helppoa; ei kun naru kiinni ja menoksi!
Eläinlääkäri ja kengittäjä kuuluvat Mirkan parhaisiin kavereihin, ja ystävyys tuntuu olevan molemminpuoleista. Tamma ei hätkähdäkään kengittäjän nostellessa kavioita ja naulaillessa niihin uusia kenkiä, ja eläinlääkärikin saa pistää tammaa erittäin paksulla neulalla, ennen kuin Mirka edes vilkaisee tapahtumia. Mirka on käyttäytynyt aina erittäin mallikelpoisesti niin eläinlääkärin kuin kengittäjänkin kanssa (erityisen suuret kiitokset tästä kasvattajalle, sillä ellei tammaa olisi jo varsana totutettu kaikkeen erikoiseen, se tuskin toimisi näin mainiosti), ja tuntuu olevan tallin kengittäjän ja vierailevan eläinlääkärin suosikkihoidettava. Ellei kyseessä ole joku uusi tilapäinen eläinlääkäri tai kengittäjä, muistavat molemmat tuoda aina Mirkalle porkkananpalan. Mirka tuntuukin tietävän sen, että hyvästä käytöksestä saa palkkion: palan porkkanaa, rapsutuksia ja paljon kiittelyä.
Varsojensa kanssa Mirka käyttäytyy sopivan äidillisesti, muttei huolehdi turhia, vaikka varsa huitelisi omilla teillään. Mirkan varsat ovat tosin kaikki olleet itsenäisiä - ei kuitenkaan tyhmänrohkeita - jo pienestä pitäen, joten kun lapset ovat viettäneet aikaa mieluummin muiden kakaroiden kuin äitinsä kanssa, on tammaa voitu liikuttaa ja hoidella rauhassa ilman vieressä riekkuvaa varsaa. Myös vieroitus varsasta on sujunut ongelmitta; Mirka on näyttänyt lähinnä tyytyväiseltä, kun sen ei ole enää tarvinnut jakaa karsinaansa pikkuriiviön kanssa.
Ratsastettaessa Mirka on hyvin toimiva ja energinen. Tamma ei kuitenkaan anna mitään helpolla tai varsinkaan ilmaiseksi, ei todellakaan. Mirkan kanssa on sovittava ja neuvoteltava jokaisesta asiasta - olivat ne asiat sitten pieniä tai suuria. Vaikka parasta olisi tietenkin tilanne, jossa ihminen olisi ylimpänä auktoriteettina, on Mirkan kohdalla tällainen huomattu täysin toimimattomaksi. Mirka tarvitsee neuvotteluja ja kompromisseja, muuten mistään ei tule mitään. Kun yhteisymmärrys on pitkäkestoisten väittelyjen jälkeen löydetty, liikkuu tamma niin helpon ja vaivattoman näköisesti, että sen kuvittelisi jopa rakastavan työskentelyä. Lennokkaat, tasaiset liikkeet ovat varsin näyttäviä, ja ratsukon yhteistyö näyttää saumattomalta; ratsastajan käyttämiä apuja on usein jopa hankala huomata! Mirka tuntuukin liikkuvan ajatuksen voimalla, ja siltä se myös yleensä ratsastajasta tuntuu.
Mirkan ehdoton vahvuus on kouluratsastus. Tasaisella työskennellessään tamma on omassa elementissään ja jaksaa kiinnittää huomion meneillään olevaan tehtävään. Kun tarkkuus on huipussaan, reagoi tamma pienen pieniinkin apuihin - olivat ne sitten tarkoituksellisia tai ei. Hyvällä ratsastuksella tammasta saa paljon irti, epävakaalla kädellä (tai pohkeella) saa Mirkan ärtymään. Miten neiti voisi muka keskittyä huippusuoritukseensa, kun kuski nyppii suusta? Niin, ei mitenkään. Tästä syystä Mirkalla ratsastettaessa (ja miksei samalla kaikilla muillakin hevosilla) tulee olla erittäin tarkka oman itsensä kanssa, sillä mikäli nyppiminen ja huitominen jatkuu, alkaa tamma mököttää. Eihän siinä voi kuin palata takaisin alkuun: luottamuksen etsimiseen ja kompromisseihin. Mikäli ratsastaja kuitenkin tietää mitä tekee, saa hän Mirkasta yhteistyökykyisen ja hienosti toimivan luottoratsun.
Vaikka kouluratsastus on se Mirkan ykköslaji - jo ihan sen takia, että tamma nauttii huomion keskipisteenä olemisesta; siitä, kun saa liitää läpi areenan, jossa ei turhia härpäkkeitä (lue: esteet) ole häiritsemässä, eikä tarvitse tehdä muuta kuin liikkua näyttävästi -, ei muut ratsastuslajit ole tosiaankaan poissuljettuina Mirkan elämässä. Esteet tuovat mukavaa vaihtelua tamman elämään, ja se jaksaakin aina innokkaasti ylittää vastaantulevat extreme-rakennelmat. Kouluratsastuksen lisäksi Mirkan suosikkilaji on maastoilu. Tamma rakastaa pitkiä maastolenkkejä, joissa Mirka saa vähän luistaa säännöistä; ei maastoon tarvita peräänantoa ja näyttäviä ravilisäyksiä. Siellä saa juosta sydämensä kyllyydestä ja tarvittaessa heittää muutamat ilopukit.
| i. Sanansaattaja
156cm, vprt SLA-II, YLA2 |
ii. Fabio prt |
| ie. Unetar | |
| e. Meitin Pipsa |
ei. Tamburiini |
| ee. Kovin Uupunut |
ii. Suomalaisorii Fabio on lahjakas kouluhevonen ja onkin niittänyt mainetta kouluradoilla. Muutaman kerran ori on osallistunut myös kenttäkilpailuihin. Koulussa ori on todella lahjakas, oikea luonnonlahjakkuus joka taitaa liikkeet kuin luonnostaan eikä jää miettimään kesken suorituksen liikkeitään. Jälkeläisiä jättänyt vain muutaman, mutta jok'ikinen on jatkanut isänsä jalanjäljissä menestyneesti kouluradoilla.
ie. Suomenhevostamma Verenpisara toimi lähinnä pelkästään tuntiratsuna ratsastuskoulussa, jossa kuitenkin kilpaili harvakseltaan. Ratsuna tamma oli osaava, vaikka tuntiratsu vain olikin ja kilpaillessaan tuntiratsastajien mestaruudesta voitaja hieman vaikeammissakin luokissa.
ee. Tamma Unetar lopetti kilpauransa jo nuorena valitettavan kaviovamman takia, mutta siirtyi kuitenkin siitostammaksi. Unetar opettettiin western-ratsuksi ja vaikak kilpaileminen tamman osalta oli ohi, jätti se jälkeensä monta menestyvää jälkeläistä.
ei. Sukujuuriltaan ruotsalainen Saga II on ahkerasti koulua ja esteitä kilpaillut otii. Jalostuksessa jättänyt jälkeensä 20 jälkeläistä, joista useat ovat olleet menestyksekkäitä varsinkin esteillä.
ee. Tamma Aamutähti ei ole luonteeltaan mikään kilteimpiä ja ystävällisimpiä hevosia. Tamma olikin lähinnä lemmikkinä saaden elämänsä aikana vain kaksi varsaa ja kisaten vanhoina päivinään muutaman kilpailun seurakisoissa.
|
Näyttelyt
02.02.2009 VNT - suomenhevostammat - 2/10, RC
Päiväkirja 07.02.2010 kouluvalmennus, valmentaja SeppoHeti valmennuksen alussa Sannin Mirka tuntui hieman tahmealta. Ratsastaja sai tehdä kovasti töitä saadakseen tamman kulkemaan edes muodossa. Harjoittelimme voltteja ja teimme siirtymisiä laukasta raviin ja toisinpäin. Tämän oli tarkoitus saada tammaa hieman kuulolle, mutta ei vaikuttanut neitiin halutulla tavalla. Kuitenkin nyt Mirka kuunteli jo apuja toisella korvalla, joten siirryimme keskittymään voltteihin. Tämän valmennuksen tarkoitus oli vain katsoa miten neiti kulkee uudella tallilla ja toisella ratsastajalla. Ensimmäiset voltit muistuttivat hieman kanamunia, mutta loppua kohden ympyrät alkoivat pyöristyä. Ratsukko teki voltit vielä laukassakin, jossa Mirka suorastaan loisti. Se oli selvästikkin taas oma itsensä ja kuunteli apuja hienosti. Pysähtymiset sujuivat molemmilta hyvin, vaikka muutaman kerran jouduin muistuttamaan ratsastajaa oikeasta istunnasta.
VIRTUAALITALLI | A SIM-GAME STABLE |